Ja matka jatkuu

Ensimmäinen pääsiäispäivä alkoi jälleen kauniina ja tarjolla oli melko lämmin päivä. Kreetalaiset olivat juhlineet yöllä jakamalla pyhää tulta kirkoissa ja sen jälkeen ilotulituksilla ja herkuttelmalla paaston loppumisen kunniaksi. Yöllä oli kuulunut paljon ilotulitusten ääniä, joten juhlinta oli jatkunut varmasti pitkään. Aamupalan jälkeen päätimme lähteä käymään Hersonissoksen rantabulevardilla.

Rantabulevardilla

Yön juhlinta näkyi maantiellä ja kaupungissa. Ruuhkaa ei ollut missään. Autonkin saimme uimarannan alkupäähän. Suurin osa liikkeistä ja rannan ravintoloista olivat vielä kiinni, vaikka kello lähenikin jo kymmentä. Muutama virvokkeita tarjoava rannan terassi oli auki, mutta emme pistäytyneet niissä. Hiekkarantakin oli autio. Yön juhlista oli jäljellä vain hiiltynyt kokon pohja merkkinä Juudaksen symbolisesta roviolla polttamisesta.

Satamalaiturilla Pirates of Creten Black Rose jo odotteli risteilijävieraita. Tietääkseni merirosvoristeilyt alkavat toukokuun alussa. Tarkemmin keskiviikkona 7.5. Kello 11. Piraatiristeilyn kesto on noin neljä tuntia. Satama-alueella pysähtyy myös Train Tour -maantiejuna. Junan olimmekin nähneet jo olevan liikkeellä Hersonissoksen alueella.

Rannalta palasimme takaisin hotellille lounaalle. Tarjolla oli paikallista pääsiäisruokaa tavanomaisen buffettitarjoilun lisäksi.

Agios Nikolaos

Lounaan jälkeen mietimme, mitä voisi tehdä iltapäivästä. Päätimme pistäytyä Agios Nikolaoksessa. Sinne oli vain 40 kilometriä matkaa. Teoriassa aikaa pitäisi kulua puoli tuntia suuntaansa. Kesti kuitenkin hieman pidempään ennen kuin olimme perillä. Matkalla oli paljon tietöitä.

Kaupungilla oli aika vähän ihmisiä ja ilmainen pysäköintipaikka löytyi läheltä pohjatonta, Voulisméni järveä. Knoppina tieto, että Voulisméni oli aiemmin makeavetinen järvi. Se yhdistettiin kanavalla mereen vuonna 1871. Järven rannan ravintoloista oli vain osa auki. Lisäksi yleisö wc:t olivat kiinni. Estia bar & Kitchenissä pyöri lammas vartaassa illan asiakkaita odottamassa.

Arkeologiasta kiinnostuneille voin kertoa, että muutaman kadun päässä kaakkoon Voulisménistä on kaivettu korttelin verran esille muinaista Kamaran kaupunkia. Kaupunki sijaitsi nykyisen Agios Nikolaoksen paikalla ja oli Laton (noin 300 eaa – 300 jaa) satamakaupunki. On todennäköistä ettei sitä kaiveta juurikaan enempää. Agios Nikolaos on mielenkiintoinen kaupunki. Toivottavasti joskus on mahdollisuus tutustua siihen paremmin. Pikaisen käynnin aikana jäi tuntuma, että kaupungissa on aika suuret korkeuserot. Ehkä suurimmat koko Kreetan saaren isoimmista pohjoisrannan kaupungeista. Ainakin jalkaisin kulkijalle.

Agios Nikolaoksesta palasimme juuri sopivasti päivälliselle hotelillemme. Pääsiäisen kunniaksi tarjonta oli runsasta.

Toisena pääsiäispäivänä Haniaan

Maanantaina päätimme mennä katsomaan miltä Haniassa näyttää toisena pääsiäispäivänä. Suurimmat juhlathan Kreetalla olivat sunnuntaina. Maanantai on Kreikassa ja Kreetalla enemmänkin perheiden ulkoilua. Ihmiset pukeutuvat siististi ja lähtevät kävelemään voltalle kaupunkien pääkaduille, rantabulevardeille tai aukioille. Haniassa voltalla ollaan luonnollisesti vanhassa kaupungissa ja Venetsialaisen sataman ympäristössä.

Matkalle lähdimme aamiaisen jälkeen. Ajomatka Hersonissoksesta Haniaan ei kuitenkaan ole suomalaiselle kovin pitkä. Kilometrejä kertyi 168 suuntaansa.

Muutaman kerran pysähdyimme katsomaan jylhän komeita maisemia. Kansallisen tien varressa on kohtuullisen hyvin taukopaikkoja ja huoltoasemia. Hanian vanhassa kaupungissa olimme hieman ennen kello 11. Haniassa on tyypillisesti pysäköintipaikat kortilla vanhan kaupungin ympäristössä. Varsinkin tällaisina päivinä, kun paikalliset tulevat viettämään aikaa satama-alueelle tai jos on markkinat. Saimme kuitenkin pysäköityä muutaman sadan metrin päähän länsimuurista. Sieltä sitten lähdimme kiertämään Venetsialaista satamaa. Jonkin verran parkkipaikan hakua auttoi, että olen asunut jonkin aikaa alueella.

Monet kahvilat olivat jo auki ja paikallisia voltalla. Lisää väkeä saapui koko ajan ja se tietysti näkyi rannan ravintoloissa, jotka alkoivat täyttyä. Me lähdimme etsimään mukavaa ravintolaa, jossa voisimme nauttia Gyros platet.

Matkalla pistäydyimme vilkaisemassa Hanian katolista kirkkoa. Ihmettelin, että kirkko on tyhjä, mutta ovet avoinna. Jälkeen päin selvisi, että juuri käyntipäivänämme paavi oli kuollut noin kello 7.35.

Gyros paikka löytyi läheltä Neitsyt Marian ilmestymisen pyhää Metropolikirkkoa.

Lounaan jälkeen lähdimme mekin voltalle. Suunnistimme ensiksi kohti sisempää vanhaa kaupunkia. Siellä on näyttävät muurit, kauniita kukkia, pikku putiikkeja ja Minolaisen Kydonian arkeologiset kaivaukset. Sieltä kuljimme kohti satamaa. Ajatuksena oli käydä WC:ssä satamakonttorin vieressä. Se oli suljettu toistaiseksi. Onneksi kahviloita riittää. Niinpä mekin lähdimme kiertämään Venetsialaisen sataman reunaa pitkin kohti sataman vartiotupaa. Siellä on Purjehdusseuran ravintola.

Vartiotuvalta alkaa aallonmurtaja kohti Hanian majakkaa. Monien muiden tavoin kävelimme 617 metrin matkan majakan portaille. Merivesi vaikutti olevan matalalla. Majakkaa vastapäätä Venetsialaisessa satamassa ei oikein pysty hahmottamaan kuinka pitkä kävelymatka sinne onkaan. Voi vain kuvitella miltä kävely tuntuu loppukesän 40 asteen helteillä.

Majakalta paluun jälkeen palasimme rantaa pitkin takaisin autolle. Olimme kuitenkin käyneet Haniassa useita kertoja vuosien varrella. Joten tuttuja kulmia olivat. Ajomatkakin oli taas saman kaksi ja puoli tuntia, kuin tullessakin. Toivottavasti E75:n tietyömaat ovat ohi elokuuhun mennessä kun pääosa Euroopan turisteista saapuu saarelle. Varsinkin Agios Nikolaokseen mennessä on turhan pitkiä matkoja 50 km/t rajoituksella.

Matkalla takaisin Hersonissokseen pistäydyimme Georgioupolisin rannalla. Minusta tuntuu, että paikka oli tarkemmin Episkopi -ranta. En tarkastanut tietoa, joten saatan olla väärässä.

Takaisin hotellillamme olimme sopivasti ennen kuutta. Ehdimme valmistautua päivälliselle. Päivällisellä mietimme mihin tiistaina lähtisimme. Mikähän on seuraava kohteemme?