Suomen kansallismuseo

Suomen kansallismuseo

Tällä kerralla olen Suomessa, Helsingissä ja kohde on Kansallismuseo.

Suomen kansallismuseo on valtakunnallinen kulttuurihistorian museo, joka vastaa Kansallismuseon lisäksi myös Hvitträskin, Hämeen linnan, Langinkosken, Louhisaaren, Olavinlinnan, Seurasaaren ulkomuseon, Suomen merimuseon, Tamminiemen ja Vankilan toiminnasta. Vankila on Hämeenlinnan Linnanniemessä sijaitseva museo, joka esittelee Suomen vankeinhoidon ja vankilaelämän historiaa. Kansallismuseo on osa Museovirastoa.

Kansallismuseon kokoelmiin kuuluu noin puolen miljoonan esineen ja näytteen kokoelma, joka kattaa aikakaudet esihistoriasta itsenäisyyden aikaan. Kantavana teemoina on esihistoria, osana toisessa maassa ja itsenäisyyden aika. Teemat menevät osin ristiin, joten osaltolta toiselle ei mennä aikajanan mukaan.

Mannerheimintie Kansallismuseon kohdalla 10.9.2023

Suomen kansallismuseo on osoitteessa Mannerheimintie 34, 00100 Helsinki. Tällä hetkellä Mannerheimintiellä ja sen ympäristössä on runsaasti tietöitä ja niinpä kävijän on syytä tarkistaa miten onnistuu saapuminen museoon. Viikonloppuisin museon takana, Museokadulla, on hyvin pysäköintitilaa. Siihen ei kuitenkaan voi aina luottaa. Linja-autoasemalta, Kampista tai Elielin aukiolta on lyhyt kävelymatka kuten myös Rautatieasemalta.

Jonkin verran on kiire, mikäli ajattelee käydä lähivuosina kansallismuseossa. Museo suljetaan 16.10.2023 alkaen peruskorjauksen ja uudisrakentamisen vuoksi useaksi vuodeksi.

Museon aukioloajat ovat:
1.9.–12.10. ti-su klo 11–18
13.10 klo 19 ja suljetaan 15.10.2023 klo 19 (auki 48t).
Pääsymaksut:
Aikuiset arkena, museolta 16 €, verkkokaupasta 14 €
Aikuiset viikonloppuisin ja pyhinä, museolta 18 €, verkkokaupasta 15 €
Alennettu pääsymaksu museolta 11 €, verkkokaupasta 9 € opiskelijoille, työttömille, siviili- ja asepalveluksessa oleville, eläkeläisille sekä aikuisten yli 9 henkilön ryhmille.
Alle 18 vuotiaat ja museokortilla 0€
Sekä ilmainen sisäänpääsy joka perjantai klo 16-18 aina 7.10.2023 saakka

Näyttelyt

Pop-up näyttelyssä Ukranalaisen käsityön voima

Pop-up näyttelyssä on Vyshyvanka ja ukrainalaisen käsityön voima. Näyttelyssä on esillä ukrainalaisia kirjontakoristeisia tekstiileitä Suomen kansallismuseon kokoelmista.

Pop-up näyttely on avoinna 15.10.2023 asti.

Vaihtuva näyttely: Kesytön taide

Vaihtuvana näyttelynä on 24.9.2023 saakka Kesytön taide -näyttely. Se esittelee outsider taiteiljoita, jotka eivät noudata taiteen normeja vaan tekevät taidetta joka on villiä ja taiteilijoiden mielikuvituksesta syntynyttä.

Aula antaa jo viitteitä mitä vaihtuvasta näyttelystä voi odottaa

Tunnetuimpia ei normatiivisen taiteen tunnusmerkit täyttäviä taiteilijoita ovat Salvador Dali ja Pablo Picasso. Heidän tuotantoaan ei näyttelyssä ole. Kansallismuseon sivuilta löytyy taiteilijaluettelo.

Suomen esihistoria

Suomen esihistoriaa valotetaan siten kuin se tämän hetken tutkimuksissa näyttää. Näyttelyn ajanjakso alkaa yli 10 000 vuotta ennen ajanlaskun alkua ja jatkuu aina keskiajalle.

Toista maata

Toista maata näyttelyssä kerrotaan ajasta, jossa Suomi-nimistä valtiota ei ollut vielä olemassa. Näyttely kertoo, kuinka suomalaisuus on rakentunut – ja kuinka sitä on rakennettu.

Kristinusko ja sen tärkein symboli risti olivat tuttuja monelle nyky-Suomen alueen asukkaalle jo kauan ennen 1100-lukua. Pitkään kuviteltiin, että kristinusko saapui tänne väkivaltaisten ristiretkien myötä. Todellisuudessa uusi usko levisi kaupan ja muiden rauhanomaisten suhteiden välityksellä” -lainaus näyttelyn infotaulusta.

Näyttely ihmisistä ja muutoksista tuo esille alueen kansainvälisen ja monimuotoisen menneisyyden aina 1000-luvulta, läpi Ruotsin ja Venäjän vallan ajan, itsenäistymisen alkuun. Toista maata -näyttelyn keskeiset näkökulmat kiteytyvät kolmeen viitekehykseen: Ihmisyys, usko ja me osana maailmaa.

Kalannin alttarikaappi

Suomen tarina

Carl Bäckin haarniska. Arvioitu valmistusaika 1600-1650 välillä.

Suomen tarina-näyttely kertoo tarinan Suomen itsenäistymiseen, sotiin ja sotien jälkeiseen aikaan. Näyttely on hyvin rakennettu, josta takeena tekijät kuten elokuvaohjaaja Juho Kuosmanen, kultuurin moniosaaja Kaarina Hazard, historoitsija Teemu Keskisarja ja lavastaja Kari Kankaanpää.

Kansallismuseon digitaalinen kokoelma

Mikäli sinulla ei ole mahdollisuutta tai et halua koluta Suomen kansallismuseota, voit aina tutustua kokoelmien helmiin digitaalisesti.

Yksi kommentti “Suomen kansallismuseo

  1. Vähän noloa myöntää, mutta itse en ole koskaan käynyt Suomen kansallismuseossa. Kaiken lisäksi kaikki Suomen historiaan liittyvät asiat kiinnostavat itseäni varsin paljon. Harmi, etten todennäköisesti ehdi käymään museossa ennen remonttia, vaikka asia alkoi nyt toden teolla kiinnostamaan.

Kommentointi ei ole käytössä.