Lähimatkailua: Pitkäkosken luontopolut

Kauniina keväisenä päivänä päätin tehdä pienen katselmuksen lähiluontoon. Pitkän talven ja takatalven jälkeen lämpö helli ja luonto alkoi heräämään kevääseen. Leskenlehdet ja Valkovuokot olivat viimein heränneet. Puissa olivat silmut auenneet ja pihojen kevätkukat loistivat.

Suuntasin matkani kohti Keskuspuistoa. Katsomaan oliko Vantaanjoen tulvista möyrivät vedet jo rauhoittuneet. Kohteeni oli Pitkäkoski ja sen luontopolut.

Vantaanjoen Pitkäkoski

Pitkäkoski on Vantaanjoen toiseksi pisin koski. Sen kokonaispituus on 1,1 kilometriä ja sillä matkalla korkeusero on noin viisi metriä. Kosken kummallakin rannalla sijaitsee vuonna 1984 rauhoitettu Rinnelehdon luonnonsuojelualue. Rauhoitetun alueen kokonaisala on 12,8 hehtaaria.

Olin käynyt koskella aprillipäivänä, kun metsässä oli vielä lunta. Sulavedet olivat täyttäneet kosken. Tulva ei ollut kuitenkaan noussut uomasta poluille asti. Sillä kertaa en poikennut vielä luontopoluille, koska polkujen pohjat olivat joko jäässä tai mutavelliä.

Vantaanjoen Pitkäkoskella on kaksi luontopolkua. Toinen on Vantaan puolella jokea ja toinen Helsingin. Luontopoluille on mahdollista päästä useampaa reittiä. Vantaan puolella lähin autoille soveltuva pysäköintipaikka on Jokitien päässä Syyrakissa (Ylästössä), josta matkaa polun itäpäähän on 420 metriä. Toinen lähtöpaikka autoilijalla voisi olla Vetokankaan uimarannan pysäköintipaikka, josta tulee matkaa luontopolun länsipään alkuun noin kaksi kilometriä, riippuen siitä mitä kautta kävelee tai pyöräilee.

Helsingin puolella lähin luontopolkuja oleva pysäköintipaikka on Pitkäkosken majalla. Sieltä polkujen alkuun on matkaa 320 metriä. Maja sijaitsee Kuninkaantammentiellä heti keskuspuiston reunassa. Kuninkaantammentie jatkuu aina Haltialan kotieläintilalle asti, josta se jatkuu Laamannintienä. Keskuspuiston osuudelta moottoriajoneuvoilla ajo on kielletty. Julkisilla kulkuneuvoilla tuleville lähimmät pysäkit löytyvät Silvolasta ja Kuninkaantammesta, joista matkaa kertyy Pitkäkosken majalle kilometrin verran. Pyörillä liikkuville tiedoksi, että Pitkäkosken sillan Vantaan puolella on pyöräteline, johon saa pyörän jätettyä. Matkaa pyörällä vaikkapa Tammistosta tulee Haltialan kautta noin 4 kilometriä.

Itse lähdin Kuninkaantammesta Kuninkaantammentietä pitkin kävellen. Tie on työmaana. Hiekka-autojen ilmaan nostanut hiekkapöly kävi silmiin. Hampaissa hiekka rahisi vielä iltapäivälläkin. Reitin valinta ei tällä kertaa osunut aivan nappiin. Olen ymmärtänyt, että tietä rakennetaan aina vuoden 2025 syksylle asti.

Kävelyreitin varrella Kuninkaantammesta Pitkäkosken majalle on tielle ja koko alueelle nimensä antanut tammi. Vuonna 1956 rauhoitettu puu sijaitsee Kuninkaantammenpuistossa. Tarina kertoo, että puun istutti itse Ruotsin kuningas Kustaa III 1700-luvun lopulla. En saanut selvitettyä miksi hän sen istutti. Toisen tarinan mukaan puu oli vasta näre kun kuninkaalle tuli hätä kesken matkan Turusta Porvooseen. Hän kävi puun juurella helpottamassa oloaan. Siitä sai puu kasteen Kuninkaan tammeksi.

Majalta suuntasin kohti Pitkäkosken ylittävää kevyen liikenteen siltaa. Silta ylittää Vantaanjoen kosken kohdalta. Vantaan puoleisen luontopolun alku on toisella puolella jokea.

Pitkäkosken Vantaan puoleinen luontopolku

Vantaan Pitkäkosken luontopolku on luonnosuojelualue ja siellä on polkupyörällä ajo kielletty. Varsinkin maastoajo kuormittaa luontoa paljon ja herkkää lehtoa kohtuuttomasti. Lemmikkien, myös koirien, irti pitäminen sekä leiriytyminen ja avotulenteko on alueella kokonaan kielletty. Omia eväitä saa syödä, mutta roskat pitää muistaa ottaa mukaan. Lintujen pesintäaikoina myös merkityltä polulta poistuminen on kielletty.

Luontopolku itsessään kulkee puiden siimeksessä jokivartta pitkin. Kuohuva koski on usein vain muutaman askeleen päässä. Matkalla on alussa yksi taukopaikka heti sillan vieressä. Keskellä polkua löytyy toinen kosken reunaan asti ulottuva taukopaikka ja viimeinen on juuri ennen portaita joilla noustaan pois jokivarresta. Näin aikaisin keväällä näkyi polulta hyvin koskelle lähes joka kohdasta. Myöhemmin kesällä saattavat lehvistöt hieman estää näkyvyyttä.

Polku on sopivan lyhyt ja helppo kävellä. Varsinkin jos käy viimeisellä taukopaikalla vain kääntymässä ja palaa samaa reittiä takaisin. En kuitenkaan väittäisi polun olevan sopiva liikuntaesteisille. Loppupään portaat eivät ole kovin pitkät mikäli päättää nousta Jokitielle johtavalle kevyenliikenteen väylälle. Sitä pitkin pääsee takaisin Pitkäkosken sillalle.

Pitkäkosken Helsingin puoleinen luontopolku

Helsingin puoleinen luontopolku ei ala heti sillalta. Rannan suojelu on, kylttien mukaan, koko kosken alueella. Kalastus on kielletty 1.9 – 30.11. jolloin myös lohi ja taimen ovat rauhoitettuja. Kahlaaminen on kielletty koski- ja virtapaikoissa 1.9 – 31.5. välisellä ajalla.

Helsingin puolella luontopolku alkaa noin 140 metrin päässä sillasta ja on paljon lyhempi kuin Vantaan vastaava. Luonnonsuojelualueen polun pituus on noin 300 metriä. Korkeuserot ovat suuremmat Helsingin puolella eli joki on polkua alempana eikä aivan joen reunaa voi kävellä.

Riukuaita alkumatkasta estää menemästä herkkään lehtoon. Aita kuitenkin loppuu melko pian luontopolun alun jälkeen. Samalla muistutetaan, että luontopolulla ja lehtoalueella on pyöräily kielletty ja erillisellä ohjeella vielä muistutetaan ettei alueella saa kävellä muualla kuin osoitetuilla poluilla.

Helsingin puoli on mielestäni vivahteikkaampi. Itse polulla on jonkin verran korkeuseroja, mutta kosken rantaan pitää laskeutua aina portaita pitkin. Toisaalta polulta näkyi paikka paikoin hyvin Pitkäkoskelle.

Luontopolulla oli kaksi taukopaikkaa joen rannalla. Niiltä oli loistavat näkymät koskelle. Taukopaikoilla ja luontopolulla ei tällä puolellakaan saa leiriytyä eikä ruokailla. Polulla ei ole roska-astioita. Jos ajattelee nauttia eväitä tai juomia patikoinnin lomassa, on otettava syntyneet roskat mukaan poistuessaan. Luonnollisesti kotieläimiä ei saa pitää alueella vapaana.

Haltialanmetsän luonnonsuojelualue

Nousin luontopolulta loivaa mäkeä Kuninkaantammentielle. Keskuspuiston alueella on tien varressa erikseen muun muassa Haltialanmetsän 137 hehtaarin luonnonsuojelualue. Sitä koskee samat rajoitukset kuin Vantaanjoen rantaa, joskin joillakin alueilla pyöräily on sallittu. Sallitut reitit on merkitty merkein. Palaan myöhemmin Haltialanmetsän samoiluun. Helsingin keskuspuistossa on vielä paljon nähtävää ja koettavaa!