Malia elokuussa 2023

Tein matkavarauksen 12.7.2023 Apollon sähköpostimarkkinoinnin perusteella. Yhden hengen viikon matka Kreetan Maliaan huoneistohotelli Aglaiaan erillisellä makuuhuoneella oli tarjolla 453€ hintaan! Siihen hintaan ei normaalisti saa edes meno-paluulentoja Iraklioniin.

Yllätyksekseni Ruotsalainen matkatoimisto käyttää charter lentoihin Turkkilaista lentoyhtiötä nimeltään Corendon Airlines. Lentoyhtiö ei ole tuttu enkä ole aiemmin lentänyt yhtiön kalustolla. Matkatoimisto ilmoitti etukäteen, että koneessa ostokset maksetaan käteisellä. Useimmiten muiden yhtiöden lennoilla on kelvannut vain kortti.

Lähtöpäivä. Torstai 17.8.2023

Alkumatka onnistui mainiosti bussi-juna yhdistelmällä Helsinki-Vantaalle. Kumma kyllä ratatöitä on tarjolla myös uudehkolla lentokenttäjunalla. Junan päätepysäkki oli lentoasemalla. Helsinki-Vantaalla oli hyvin rauhallista elokuisena torstaina alkuillasta.

Netti- tai automaattilähtöselvitystä ei ollut tarjolla Corendolla. Joten jos tuntuu, että käsimatkatavarat ovat tiukoilla, niin hyvällä omallatunnolla voi ottaa matkalaukunkin mukaan. Pientä maksua vastaan tietenkin. Sama jonotus on tarjolla myös takaisin tullessa Iraklionissa. Koneeseennousukortti on haettava tiskiltä. Ei hyvä. Kannattaa äkkilähdöissäkin tarkistaa mikä lentoyhtiö on tarjolla. Varsinkin jos haluaa tehdä etänä lähtöselvityksen. Ainakin itse arvostan helppoja paperitöitä.

Turvatarkastus on aina henkilökohtaisesti yhtä hankalaa. Nykyään ei tarvitse enää purkaa Helsingin päässä reppua mutta, koska kirurgit ovat jättäneet elimistöön metallia riittävästi, niin aina pääsee erilliseen käsin tehtävään tarkastukseen.

Koneeseen nousu tapahtui portilta 19. Vanhalta kotimaan puolelta siis. Aikataulun mukainen lähtöaika oli klo 22 ja perillä piti olla Iraklionissa 1:50.

Yllättäen lento lähti noin 10 minuuttia etuajassa ja saapui myös Iraklionin lentokentälle hieman etuajassa 1:40.

Kylällä kiertelyä. Perjantai 18.8.2023

Ensimmäinen päivä meni tutustuessa Stalidaan ja rantoihin. Kylä oli lähimpänä hotellia. Siellä tuntui olevan kohtuullisesti palveluja. Ravintoloita on luonnollisesti paljon, mutta myös pikku kauppoja on riittävästi turistin tarpeisiin. Muutama apteekkikin.

Ranta vaikutti hyvältä, joskin aallokkoa tuntui olevan. Lähin Malian ranta on nimeltään Ikaros Beach, mutta sen ympärillä on paljon vähemmän palveluja. Toki sekin hyvä hiekkaranta.

Lounaan kävin syömässä perhetaverna Angelossa. Tällä kerralla valitsin tomaatti-basilikaspagetin valkosipulileivillä. Erittäin hyvää. Hinta kahdella oluella oli 16,50€ josta oluiden osuus oli 5,80€. Paluumatkalla kylästä ostin hieman juotavaa ja purtavaa ilta- ja aamupalaksi huoneistoon.

Muilta osin otin hyvin rennosti ja olin hotellin altaalla. Lyhyt yöuni vaati veronsa.

Ötökkäshow ja pisteellä, josta näkee Kreetan- ja Libyanmeren. Lauantai 19.8.2023

Lauantaina 19.8. oli vuokra-auton tuonti hotellille. Olin varannut auton netistä ja se toimitettiin klo 9:15 hotellille. Auto piti tuoda jo yhdeksältä, mutta tuoja ei löytänyt hotellille. Sen verran huonosti hotellin nimi näkyy tielle.

Aamu alkoi kuitenkin ötökkäshowlla eli olin edellisenä päivänä ostanut pussin sipsejä iltapalan jatkoksi suolatasapainoa korjaamaan (heh heh). Ilmeisesti rakennuksessa on kohtuu iso faaraomuurahais-populaatio, sillä huoneistoni oli kolmannessa kerroksessa ja jo yön aikana oli viesti huonosti suljetusta sipsipussista levinnyt ekosysteemiin. Astiakaapin viereisessä ruokakaappissa oli satoja 1-2 mm kokoisia muurahaisia. Hotellin omistaja (vanhempi mies) juoksenteli hetken ympyrää ja antoi sitten purnukan hyönteismyrkkyä. Hän pyysi palauttamaan myrkyn, kun olen ensin myrkyttänyt muurahaiset ja niiden reitit. No… siis kuuluuko asiakkaan hommiin myrkytys…. Kuuluuko?

Kaikki kuivakaapin ruuat eli leivät ja se sipsipussi, roskiin.

Onneksi auton tuoja kuitenkin löysi hotellin ja niinpä pääsin puoli kymmeneltä lähtemään Hersonissoksen Lidliin aamupalaa ostamaan. Nautin sen Lidlin parkkipaikalla. Kahvin korvasi tällä kertaa kolajuoma.

Aamupalan jälkeen lähdin kohti pistettä, josta näkee sekä Kreetanmeren että Libyanmeren yhdestä näköalapaikasta. Luonnollisesti paikka ei sijaitse pääteiden varrella vaan vaatii hieman tarkemman reitin suunnittelun. Itse ajoin paikalle hieman kiertäen. Kiitos Google Mapsin. Ajatuksena oli ajaa Kritsan kautta, mutta kun laiton reittivalinnan päälle Kritsassa, niin sepä ohjasi kiertäen ali ja yli kansallisen tien ja sieltä Prinan kautta näköalapaikalle. Oli kyllä mukavat maisemat ajella. Ei siinä mitään. Reittiin tuli kuitenkin noin kolmasosan verran lisää pituutta.

Matkalla tuli vastaan kyltti, mikä ohjasi Kritsaan eli myös alkuperäinen reitti olisi onnistunut, jos Google Mapsin navigaattori olisi sen tuntenut. Autovuokraamojen paperikartta ei olisi toiminut vuoristossa yhtään sen paremmin.

Näköalapaikalla on pienehkö parkkipaikka. Nyt ei ainakaan ollut tarvetta isompaan. Kävelyä pysäköintipaikalta on hyvää, kivettyä polkua pitkin noin sata metriä loivaa rinnettä ylöspäin. Mainostettua tavernaa ei ole mailla eikä halmeella, mutta näköalapaikalla on koroke ja pieni katos. Ja tarjolla ne mukavat näköalat.

Kun olin aikani näkymiä ihaillut, jatkoin matkaa Ierapetran suuntaan. Ajatuksena oli käydä sekä Libyanmeressä uimassa että takaisin tullessa myös Kreetanmeressä. Tämä suunnitelma tuli toteutettua. Omasta mielestäni Libyan meri oli viileämpi kuin Kreetan meri.

Agios Nikolaoksessa. Sunnuntai 20.8.2023

Päivän teemana on Agios Nikolaos. Sehän on Maliaa lähin saaren neljästä suurimmasta kaupungista. Kaupunki on tunnettu ”sisäjärvestään”. Keskitin tarmoni sen ympärille. Kovassa helteessä ei kovin suuria lenkkejä ollut suunnitelmissa.

Järven ympäristössä on lähestulkoon ainoastaan ravintoloita ja kahviloita. Toki läheltä löytyy myös kauppakatu 28 Octovriou. Seuraavalla kadulla, R.Koundouroulla, on paljon parempilaatuisia tuotteita tarjoavia merkkimyymälöistä. Lagerfieldin myymälä näytti olevan kauppakadun päässä keskuspuiston reunalla.

Itse pyörin lähinnä järven ympärillä ja sataman puoleisella alueella. Lisäksi järven pohjoispuolella, jossa on myös Agios Nikolaoksen arkeologinen museo. Tällä kertaa en käynyt museossa, vaikka siellä on paljon Agios Nikolaoksen keskustasta tehtyjä löytöjä muinaisen Kamaran kaupungin raunioista. Kamara oli aikanaan n. 300eaa -300jaa Laton satamakaupunki.

Kaupungilla kiertelin kauppakatuja ja nauttimassa Frappen vanijajäätelöllä. Oma suosikki. Toiset pitävät hieman vahvemmassa Freddosta.

Luolissa. Maanantai 21.8.2023

Talosta on sähköt poikki. Jääkaappi lämpimänä. Aamupala jää taas saamatta. Tällä kertaa kyse ei ole alueellisesta sähkökatkosta, koska vastapäisen naapuritalon ilmastointikone hurisee seinässä. Ehkä jäänyt sähkölasku hotellilta maksamatta. Tai sitten muurahaiset aiheuttaneet oikosulun. Toki katsoin huoneiston sähkötaulusta etteivät asunnon omat sulakkeet olleet lauenneet. Roska-astian kautta autolle ja liikkeelle.

Hieman ennen kello yhdeksää lähdin kohti Melidoni -luolaa. Ajoin luolalle tieviitoitusten mukaan Melidonin kylän läpi. Aika ahtaat paikat. Mikäli hotelli/huoneisto on luolan itäpuolella suosittelen reittiä Balin kautta. Reitti on silloin lyhyempi ja huomattavasti mukavampi ajaa. Olettaen, että Bali-Melidoni -tiellä ei ole jyrkänteeltä tippunut kiviä, jotka sulkevat tien.

Luola on hyvin saman oloinen kuin Dikti-luolakin. Helpommin tavoitettavissa ja vähemmän kävelyä portailla kuin Diktillä. Suosittelen lämpimästi Melidonin luolaa. Mikäli haluaa maanjäristysalueella ylipäätään käydä luolassa.

Melidonilta suuntasin toiseen luolaan, joka on aika lähellä Maliaa ja Hersonissosta. Nimittäin Milatosin luolalle.

Milatosin luola sijaitsee noin 20 km Hersonissoksesta, 17 km Stalidaksesta ja 14km Maliasta itään lähellä Milatosin kylää. Tämä luola on tullut tutuksi draamastaan, jossa 3500 paikallista asukasta oli paennut Hashan Pashaa luolaan. Pitkällisen piirityksen jälkeen asukkaat päättivät antautua, koska Pasha oli luvannut säästää heidän henkensä. Kaikki miehet ja lapset tapettiin ja naiset myytiin orjiksi. Luolaan on rakennettu pieni ortodoksinen kirkko 1937 heidän muistolleen. Kirkossa säilytetään osaa uhrien luista.

Milatosin luola ei ole tällä hetkellä valaistu, joten taskulamppu mukaan! Aiemmin luolan edessä on ollut myös taverna. Se oli autio. Eli myös juotavaa on syytä ottaa mukaan vaikka vajaan kilometrin päässä on taverna Kunaki.

Palatessani viiden jälkeen ilmeni, että sähköt oli vieläkin poikki. Kävin vastaanottotiskillä kyselemässä. Herra johtaja oli sitä mieltä, että asunnossa oli käytetty liikaa sähköä ja se on katkaissut illalla sähköt. Ainoa sähkölaite joka oli ollut päällä oli jääkaappi. Johtaja kävi pihataulusta napsauttamassa sähköt päälle. No taas kauppaan noutamaan täydennystä. Alkoi hieman harmittamaan tilanne.

Fairies cave ja matka Lasithin tasangolle. Tiistai 22.8.2023

Tarkoituksena oli mennä Fairies cavelle. Meno ei ollut kaikista yksinkertaisinta, sillä vuokra-autolla tulisi pitäytyä asfalttitiellä. Perille ei sellaista ole kuitenkaan tarjolla. Kävelyä siis polun alkupäähän tietä pitkin loivaa rinnettä alaspäin noin kilometrin verran. Polun alkupäässä vastaanotti mukavasti kymmenien valkoisten perhosten leikki. Tästäkö nimi on juontunut.

Polku oli kasvanut tukkoon ja vasta jyrkkien portaiden alkupäässä maisema hieman aukeni. Totesin heti etten lähde alas laskeutumaan, koska muita ei ole paikalla. Rotkon reunaa laskeutuminen saati takaisin nouseminen alkaa olla jo vaarallista tai ainakin riskialttiimpaa kuin 25 vuotiaalle tottuneelle vaeltajalle. Eikä kiipeäminen takaisin rotkosta yli 30 asteen lämpötiloissa ole mikään nautinto. Varsinkaan kun ei ollut vettä mukana. Ei muuta kuin takaisin autolle.

Alueella taitaa olla vanhan pyhän paikan historia. Rinteen yläpäässä on vieri vieressä kolmen kirkon tai kappelin rauniot ja 100m päässä myös hautausmaa. Mahdollisesti myös useampi hautapaikkakin pusikoissa piilossa. En jäänyt niitä etsimään. Lämpötila ja puiden suojaama tyyni teki olon jo tarpeeksi tukalaksi. Takaisin siis autoon ja nokka kohti pikkuteitä ja vähän isompiakin.

Päätin lähteä kohti Lasithin tasankoa. En kuitenkaan tasangolle asti vaan reitin korkeimmalle kohdalle frappelle ja kuvaamaan maisemia. Ilmakin lähellä tuhatta metriä on muutaman asteen viileämpi.

Matkalla kävi kuitenkin yksi harvinaisimmista haavereista tällä saarella. Eli auton takarenkaan puhkaisi varomattomasta roskien kuljetuksesta tipahtanut teräsverkon pala. Onneksi ajoin jonossa, jota veti kuorma-auto ylämäkeen, joten sain nopeasti vedettyä sivuun ja toteamaan tilanteen. Kun olin jo saanut tunkattua auton ylös, niin läheisestä oliivipuristamosta tuli isäntä hallitunkin kanssa. Kieltäydyin kohteliaasti avusta, sillä rengas oli jo ilmassa, mutterit kierretty auki ja vararengas nostettu takakontista.

Vaihdettuani renkaan soitin autovuokraamoon ja kerroin tilanteen. Ilmoitin myös, että palautan auton sovitusti. Autovuokraamon henkilö oli yllättynyt, että asiakkaalta hoitui renkaan vaihto eikä heiltä tarvittu lähettää miestä apuun. No…

Ennen auton luovuttamista kävin vielä Potamoksen rannalla uimassa. Sen vieressä Sun Beachkin on kohtuullinen, mutta Potamoksen niemi antaa rannalle parempaa suojaa aalloilta ja estää vedenalaisia virtauksia. Rannalta ajoin kaupan ja bensa-aseman kautta hotellille. E95 maksoi 2,14 €/l. Kaikki oli valmista auton palauttamista varten.

Rauhoittumista ja orientaatiota kotiin lähtöön. Keskiviikko 23.8.2023

Lähes koko yö meni valvoessa. Saksalaiset nuorison edustajat viettivät läksiäisiä tiistain ja keskiviikon vastaisena yönä. Ensin uima-altaalla alkoivat bileet kahdentoista jälkeen ja kun altaalla reuhaajat poistuivat huoneisiinsa vähän kahden jälkeen, niin ravintoloista tulijat aloittivat metelin kolmen jälkeen. Heillä riitti menoa aina kello viiteen asti aamulla.

Päivällä, pahimpaan helleaikaan, kävin tutustumassa kunnolla Stalidan keskustaan. Keskustassa on kohtuullisen paljon rihkama- (matkamuisto-)kauppoja ja ravintoloita. Muutama supermarketkin löytyy. Lisäksi tietysti majoitusliikkeitä ja ajoneuvovuokraamoja. Vuokrattavana oli autoa, mönkijää, skootteria, sähköpyörää jne. Aika tavallinen Kreetan turistikohteen tarjonta siis. Näistä liikkeistä ei talviaikaan varmasti ole kovin moni auki. Luultavasti sama tilanne kuin Plataniaksessa tai Agia Marinassa länsipuolella saarta.

Ruokana tällä kertaa jauhelihapihvit ranskalaisilla ja riisillä. Annoksella oli joku ”hienompi” kreikkalaisempi nimi, mutta en laittanut sitä ylös. Ruoka oli kyllä hyvää. Eikä mikään erikoisen kalliskaan. Tippeineen 17€. Iso olut mukana hinnassa (3,50€).

Alkuillasta kävin katsomassa onko ihmisiä keskustassa. Päivällä kylä oli lähes autio.

Kotiinlähtöpäivä. Torstai 24.8.2023

Aamulla ylös normiaikaan eli kello 6:10. Aamupalaksi oli jäänyt jääkaappiin muutama leipäviipale ja pari juustosiivua. Näillä mennään. Toki hotellissa on mahdollista saada aamupalaa, mutta ei ennen kello yhdeksää.

Yhden repun pakkaamiseen ei puolta tuntia kauempaa saa kulumaan eikä roskien vientikään vie kuin viisi minuuttia, joten luin Vareksen odotellessani uloskirjautumista. Liian aikaisin ei kannata lähteä, koska linja-auton aikataulu oli kello 12 +- 15 minuuttia. Päivä kului siis kirjaa lukiessa. Eikä edes altaalla, sillä märkä pyyhe repussa ei houkutellut.

Nouto saapui viisi minuttia yli 12. Linja-auto oli lähes täysi ja vielä olisi kolme hotellia käytävänä. Matkan aikana selvisi, että jokaisesta hotellista tuli mukaan vain enintään muutama matkaaja.

Olimme Iraklionin lentokentällä, Nikos Kazantzakisissa, heti yhden jälkeen. Lähtöselvitystiskeiksi oli opas ilmoittanut numerot kuudesta yhdeksään, mutta vain kuusi ja seitsemän olivat auki. Kummassakaan ei yhtään matkustajaa, joten olin ensimmäinen joka teki tiskillä lähtöselvityksen. Sain kuudennen rivin A-paikan koneesta. Harmittelin sitä hieman, koska pidän käytäväpaikalla istumisesta.

Koska olin pelkällä repulla liikkeellä, niin bussin saapumisesta lentokentälle turvatarkastuksen läpimenoon meni noin viisi minuuttia. Lentokentällä on aina tylsää. Iraklionin lentokentällä se vasta onkin tylsää. Pieni taxfree, ei varsinaista kahviota penkkeineen ja pöytineen. Evästä saa ostaa kahdesta pisteestä. Yleensä, kuten nytkin, on matkustajia enemmän kuin istumapaikkoja eli syömisen juomineen saa nauttia seisaaltaan. Ainakin näin pahimmassa turismisesongissa.

Istumapaikan aiempi harmittelu oli turhaa sillä meitä palaajia oli sen verran vähemmän, että sain valita missä istun kuudennnen rivin paikoista A-C. Muutenkin paikka oli hyvä, sillä viiden ensimmäisen ja viimeisen rivin paikkoja ei saanut vaihtaa. Syy jäi epäselväksi.

Alunperin meille ilmoitettiin, että lento on 15 minuuttia myöhässä, mutta lento lähtikin vain viisi minuuttia myöhässä eli Helsinkiin lento laskeutui 17:55. Yllättäen paluulennolla käteisen lisäksi kelpasi myös kortit.

Lyhyt yhteenveto matkasta

Matka oli äkkilähdön innoittama valmismatka eikä siten ollut kovin suuria etukäteisodotuksia. Viime aikoina olen matkannut pääsääntöisesti vain ostamalla lennot ja majoituksen erikseen. Silloin olen hieman kartoittanut etukäteen mitä aion matkan aikana tehdä. Nyt oli tavoitteena uida päivittäin. Se tavoite tuli toteutettua ja lisäksi käytyä muutamissa paikoissa, joissa en aiemmin ollut käynyt.

Ikävä maku lomasta kuitenkin jäi. Aglaia Apartments oli aivan luokaton hotelli. Hotellin johto ei ottanut reklamaatioita vastaan eikä siinä auttanut edes Apollomatkojen oppaat. Aamupalaa ja pikku purtavaa mainostetaan saatavan allasbaarista. Ei kertaakaan ollut auki ennen puoli kymmentä eikä suomalaiseen lounasaikaan 11-14. Toki en ollut paikallakaan siihen aikaan kuin ensimmäisenä ja viimeisenä päivänä. Lisäksi hotellin johtaja ”huijasi” hotelliveron kanssa. Hän veloitti hotelliveroa 7,50€ viikolta vaikka virallinen luokitus on yksi tähti. Oikea vero olisi ollut 3,50€. Toki yksittäisen matkaajan lisämaksun osuus on pieni, mutta, kun maksu tapahtuu kuititta (kuten allasbaarin ostoksetkin) kaikilta vierailta, niin kertyyhän sitä verotonta tuloa mukavasti. Lisäksi hotelli olisi ottanut ilmastoinnista kuudelta päivältä 50€ (ilman kuittia). No eihän se ole hullu joka pyytää vaan… Onneksi yöt eivät olleet liian lämpimiä.

Siis, jos joku on matkaamassa Maliaan Aglaia Apartments varattuna, kehoitan miettimään vielä kerran.