Hanian näköalakahvila Koukouvaya ja Sunset beach

Viimeinen päivä Kreetalla tällä kertaa. Aamulla lähdin ajamaan Hersonissoksesta kohti Haniaa ja Plataniasta. Lento lähti Hanian kentältä yöllä, joten oli hyvää aikaa tutustua muuhunkin kuin Kreetan kansallisen tien maisemiin. Reittini kulki Hersonissoksesta Grotyn ja Agia Galinin kautta Platanikseen.

Plataniakseen saapuessa iltapäivä oli jo pitkällä, joten pistäydyin Ta Tsigkeliassa syömässä gyros pitan. Olen käynyt aiemminkin Ta Tsigkeliassa, sillä syyskuussa 2021 olin Hotel Majesteticissa neljä viikkoa. Gyros pita -paikka on hotellia vastapäätä.

Hinta gyros pitalle oli kohtuulliset 3,50€ ja kolalle 1,70€. Plataniaksesta lähdin kohti Akrotirin niemimaata. Siellä suuntaisin ensimmäiseksi Koukouvayan näköalakahvilaan.

Koukouvaya

Koukouvayan historiaa (nettisivuston mukaan):
1938: Isoisä Aristeidis rakentaa mökin historialliselle profeetta Eliaan kukkulalle, joka sijaitsee Hanian kaupungin itäpuolella.
1941-1944: Mökki on saksalaisten valloittajien käytössä vartiotalona. Sille annetaan nimi Kookoovaya luultavasti kaupungin panoraamanäkymän takia. Toisen myytin mukaan nimi tulee monista pöllöistä, jotka ennen pesivät alueella.
1997: Saksan miehityksen päätyttyä hylätyksi jätetty asuinpaikka kunnostetaan ja Koukouvaya-kahvila-baari avaa siipensä.

Koukouvaya on tullut tunnetuksi, paitsi näköalastaan niin myös Zoumero – kakustaan. Zoumero (suomeksi mehukas) on kuohkea suklaakakku, joka on kastettu täyteläiseen suklaasiirappiin ja päällystetty kermavaahdolla. Tällä kertaa tyydyin frappeen vaniljajäätelöllä. Hyvää sekin ja ennen kaikkea virkistävää.

Koukouvayalta lähtiessä kävin katsomassa Venizelosin muistomerkkiä ja hautapaikkaa. Hyvin rauhallinen paikka ja myös hyvä näköala Hanian kaupunkiin. Hautalehdossa on myös Spyros Kayakesin patsas. Hän oli Kreetan vuoden 1897 itsenäisyystaistelun sankari. Muistoalue on itsessään myös hyvin kuvauksellinen. Sieltä löytyy kirkko, komea puisto, itse Venizelosien haudat ja tietenkin maisema Haniaan.

Sunset beach

Venizelosin muistolehdosta lähdin kohti Akritirin niemimaan pohjoisrannalla sijaitsevaa Stavrosin kylää. Kohteena oli Sunset beach, jossa on hienoa katsella auringonlaskua. Yllätyin siitä kuinka vähän ihmisiä oli paikalla ihailemassa punertuvaa taivaanrantaa. Vain muutama oli rannalla vaikka oli lauantai-ilta. Auringon painuttua lähdin kohti lentokenttää luovuttamaan autoa.

Itselläni ei tällä kertaa ollut selvitettäviä matkatavaroita, joten menin suoraan turvatarkastukseen. Siellä ei ollut ruuhkaa, sillä kaikki tarkastuspisteet olivat käytössä. Jono kulki tasaiseen ja ripeästi. Kone oli lähtenyt Suomesta myöhässä parikymmentä minuuttia. Joten Haniasta lähtö oli sitten jo tunnin myöhässä. Keski-Euroopassa oli ilmateissä ruuhkaa ja lähtö joutui odottamaa uutta “slottia” eli lupaa lähteä lennolle. Hyvin jäi aikaa kierrellä lentoaseman myymälässä.