Kreeta: Malia (Minolainen palatsi)

27.7.2021 illalla selvittelin missä olisi minolaisten rauniot avoinna käyntiä varten (muualla kuin Knossoksessa). Korona ja loma-aika pitivät osan arkeologisista kohteista kiinni. Ilmeisesti ainakin Malia ja Gortyna olivat auki. Luultavasti myös Faistos. Suuntasin siis ensimmäisenä Maliaan. Siellä täyttyy pysäköintipaikka nopeasti, koska vanhemmat uimassa kävijät jättävät autonsa juuri Malian arkeologisen näyttelyn parkkipaikalle. Nuoriso täyttää läheisen Potamos Beachin, ja teiden reunat täyttyvät autoista. Jopa niin etteivät rantatietä ajavat linja-autot pääse ajamaan kunnolla läpi.

Malian arkeologinen alue

Minoalainen palatsi ja Malian arkeologinen kohde sijaitsevat kolme kilometriä itään Malian kaupungista. Arkkitehtonisesti Malian palatsi on Minoalaisista palatseista kolmanneksi suurin. Sen pinta-ala oli 7 500 neliömetriä. Legendan mukaan Zeuksen ja Europan kolmas poika Sarpedon, legendaarisen kuninkaan Minoksen veli, hallitsi täällä.

Palatsissa oli kaksi kerrosta. Sisäänkäynti on läntisestä kivetystä pihasta kulkuekäytävän kautta. Se on rakennus, jossa on keskuspiha, pylväskäytävä, teatteri, pyhäkköjä, kuninkaallisia kortteleita, työpajoja ja makasiineja. Länsipihasta pohjoiseen on hiljattain löydetty pylvässalin pohja, joka on suojattu sääolosuhteilta nykyaikaisella katoksella. Suurta maanalaista huonetta, jonka katto oli pylväiden tukema, pidetään paikallisherrojen poliittisena valtuustohuoneena. Se on erotettu asuinalueista ja virkarakennuksista. Huonetta on pidetty klassisen kreikkalaisen Prytaneionin esiasteena.

Prytaneion (m.kreik. πρυτανεῖον) oli antiikin Kreikassa prytanien eli kaupungin johtavien virkamiesten kokoontumispaikka ja hallintorakennus. Termiä käytetään kuvailemaan mitä tahansa antiikin rakennusta, jossa virkamiehet kokoontuivat. Yleensä Prytaneionilla tarkoitetaan kaupungin virkamiesten rakennusta, mutta myös Olympiassa sijaitsevasta Prytaneionista, jossa tuomarit ja urheilijat kokoontuivat, käytetään samaa nimitystä.

Paikka oli asuttu neoliittisella kaudella ja varhaisella minolaisella kaudella (6000-2000 eKr.), mutta niistä on vain vähän merkkejä jäljellä. Ensimmäinen palatsi rakennettiin vuonna 1900 eaa ja se tuhoutui noin vuonna 1700 eaa., jonka jälkeen rakennettiin uusi palatsi. Muiden Kreetan palatsien tavoin myös se tuhoutui vuonna noin 1450 eaa. Nykyiset rauniot ovat pääasiassa uuden palatsin rauniot. Malian kaivaukset aloitti vuonna 1915 J. Chatzidakis ja niitä jatkoi Ranskan arkeologinen koulu. Palatsi, kaupungin talot ja Chryssolakosin hautausmaa on jo kaivettu esiin. Paljon on vielä kaivamatta. Löydöt ovat esillä Iraklionin museossa ja osa Agios Nikolaoksen museossa.

Keskushallin lounaisosassa on pyöreä kivilevy, jonka reunassa on pieniä kuoppia ja keskellä isompi.

Tämän kuppikiven uskotaan olevan eräänlainen klassisen Kreikan kernos.

Minolaisessa kontekstissa nimitystä kernos on käytetty myös pyöreistä kivilevyistä, joita reunustavat pienet kuopat, ja joita pidetään usein käyttätarkoitukseltaan uskonnollisina. Erästä tällaista on ehdotettu varhaiseksi kompassiksi ja tähtitieteelliseksi laitteeksi.

Ehkä minoalaiset laittoivat kuppeihin siemeniä ja uhrasivat jumalalle, joilta he halusivat hedelmällisen sadon. Tämä selitys vaikuttaa todennäköisimmältä, koska tämä tapa on edelleen käytössä Kreetalla. Toisaalta voisihan pyöreä kivi olla myös jonkinlainen maajäristysten havaintolaitekin. Kuopat täytetään vedellä, jolloin pienikin tärinä saa veden värisemään ja isompi ohjaa vettä kuopasta toiseen maaperän liikkeen mukaan. Mitä kovempi paukku sitä nopeammin vesi siirtyy kuopasta toiseen. Edellinen on ihan oma teoriani. Kuppikivien käyttö esihistoriassa on maailmanlaajuista. Meiltä Suomestakin löytyy kuppikiviä.

Keskuspihan itäpuolella oli palatsin itäinen sisäänkäynti, jonka lähellä olivat kuninkaallisen aarrekammion huoneet. Samalla puolella oli makasiineja joihin pääsi kapeita käytäviä pitkin yhteiseltä keskuskäytävältä. Alueella ja makasiineissa oli jalustoilla seisovia pithosia elintarvikkeiden ja nesteiden säilytykseen.

Palatsin ympäristössä on lukuisia muita rakennuksia, jotka liittyivät hallintoon, kaupankäyntiin ja tuotteiden varastointiin. Tutkimuksessa alue tunnetaan nimellä Kortteli M. Palatsia ympäröinyt kaupunki painottui palatsin luoteispuolelle. Kaupungissa työskenteli esimerkiksi käsityöläisiä valmistaen taidokkaita koruja.

Noin 500 metriä palatsista pohjoiseen on hautausmaa Chryssolakkos. Sen nimi tarkoittaa ”kultakuoppaa” maanviljelijöiden sieltä löytämien arvoesineiden vuoksi. Sinne haudattiin todennäköisesti Malian arvohenkilöitä. Täältä löytyi kuuluisa ampiaisriipus, joka on esillä Iraklionin Arkeologisessa museossa.

Maliassakin huomaa, että aivan kaikki ei ole mennyt putkeen. Eli selkeästi kiviä on aika laajalla kädellä aseteltu paikalleen ja sementtiäkin käytetty aivan eri tavalla kuin megaliittiset kivet tarvitsivat. Minolaiset rakensivat palatsejaan samaan tyyliin kuin muutkin magaliittiset kulttuurit eli kivet hiottiin ja aseteltiin saumat tiivisti paikalleen ilman paksua sementtiä. No siinä hieman katselin myös aidatun alueen ulkopuolelle ja raunioita näyttää riittävän niin pitkälle kuin silmä siintää.

Malian arkeologinen alue oli hyvinkin käymisen arvoinen kokemus. Raivattu alue on suunnilleen samaa luokkaa kuin Knossoksessakin eikä täällä ole Evansin kuviteltuja saleja ”rekonstruoitu”. Lainausmerkeissä siksi, että Knossoksessa on käyttetty aika paljon mielikuvitusta.

Ken Herosnissokseen tai Maliaan suuntaa käykää ihmeessä katsomassa. Varsinkin aidan toisella puolella näkee mitä kunnon maanjäristys ja tsunami saavat aikaan. Siinä ihmisen tekemä tiukkasaumainen megaliittikin antaa periksi.