Piknik Buffeella Viking Cinderellalla

Ei mikään Cinderella -simulaattori: Aito 1980 -luvun Cinderella pienellä päivityksellä!

Viking Cinderella
Rakennettu Pernon telakalla Turussa vuonna 1989
Oli ensimmäisinä vuosinaan maailman suurin autolautta
Kansia 12
Pituus 191 m, leveys 29 m
Hyttipaikkoja 2 500
Matkustajakapasiteetti 2 560
Autokapasiteetti 480 henkilöautoa
Maaliskuussa 2024 Cinderella palasi takaisin Helsingin ja Tukholman väliselle reitille. Laivalle on tehty perusteellinen tekninen uudistus ja se tupruttaa nykyisin hiilidioksidipäästöjä 2500 tonnia vähemmän kuin aiemmin. Ulkonäöllisesti suurimmat uudistukset on tehty hyttiosastoilla. Kaikkiaan 289 hyttiä remontoitiin uuteen uskoon. Kerrossängyt ovat vaihtuneet parisängyiksi ja muita pikku muutoksia ajanmukaisiksi.
Ravintolat
Seaview Dining: a la carte ravintola
Ocean Grill: Grilliruokaa
Melody: rentoa Casual foodia
The Buffet
Baarit
Bottega Prosecco Bar
Admiral Hornblower’s Pub
Ja myös yökerho Étagen baarit

Olimme valinneet piknik-risteilyn ilman hyttiä. Kuitenkin perinteisellä buffet -ruokailulla. Risteilyllä ei ole mahdollista maihinnousuun Tallinassa. Auton olisi saanut parkkiin laivalle, mutta poistuminen isosta laivasta Katajanokan siltojen kautta Helsingin keskustaan ei houkutellut.

Olimme tapamme mukaisesti hyvissä ajoin terminaalissa ja lähtöselvitys oli tehty kello 8.30 mennessä. Laiva lähti Katajanokan terminaalista 10.30, joten jäi mukavasti aikaa istuskella teminaalissa. Laivaan nousu tapahtui lähtöportista 1.

Alkumenomatkasta katselimme Helsinkiä kannelta. Silja Serenade saapui satamaan samaan aikaan kun Cinderella irtosi laiturista. Kustaanmiekan ohitettuamme menimme tutkimaan laivaa ja muistelimme, millaista oli risteillä 80-90 luvun taiteessa. Laiva oli silloin uusi ja meilläkin kilometrejä takana huomattavasti vähemmän. Tätä viimeisintä matkaa voisi kuvitella rauhallisemmaksi. Toki viime vuosituhannella alkoholin ja tupakan veroteknisistä syistä risteilyjen pituus oli 20 tuntia. Ainakin muistaakseni.

Laivalle sisään mennessä etsimme lokerikkoa, johon olisimme voineet jättää pikku laukkumme. Ihan turha sitä olisi kantaa mukana koko ajan. Emme lokeroja löytäneet, joten kävimme kysymässä asiaa info-pisteeltä.

Infossa selvisi, että koko laivassa on 10 kolikoilla toimivaa lokeroa. Osa oli rikki, koska ihmiset olivat yrittäneet käyttää niissä vääriä kolikoita. Vain Ruotsin 10 kruunun kolikot toimivat. Löysimme 12 lokeron ryhmän. Ja kaikki toimivat lokerikot olivat käytössä. Ei muutenkaan ollut ainuttakaan Ruotsin kolikkoa mukana. Matkalaukkuhuoneet avautuvat 10 minuuttia ennen lähtöä ja sulkeutuvat 10 minuuttia lähdön jälkeen. Olimme yli sen ajan olleet kannella. Niinpä sitten laukkua kannettiin mukana koko risteilyn ajan.

Kiersimme laivaa ristiin ja rastiin. Lopulta päädyimme ravintola Melodyssä fikalle (kahvittelulle). Minulle kahvin kera lehtevä viineri. Erittäin hyvä, mutta joka puraisulla voitaikinamurut levisivät ympäristöön.

Tallinnaan laiva saapui hieman ennen kello yhtä iltapäivästä. Satama oli täynnä lautalle odottavia autoja. Totesin, että olipa hyvä ettei olla omalla autolla liikkeellä. Automäärä ennusti pitkää jonoa Katajanokan silloille. Katselimme sataman tapahtumia odotellessamme buffetin alkua.

Kello 14 alkoi buffettimme kattaus. Olimme tilanneet buffan etukäteen, joten ei ollut pelkoa ettemme mahtuisi ruokailemaan. Pöytämme numero oli hämmentävä 1005. Ei löytynyt seinällä olevasta pöytäkartasta. Pöytä oli aika keulassa, muttei ihan ikkunapaikalla. Ihan mukava paikka. Tosin linjasto oli salin vastapäisellä seinustalla, mutta juomahanat melkein vieressä.

Ruokaillu alkoi pienessä kaaoksessa, mutta jonkun ajan kuluttua ei jonoja enää ollur millekään linjalle. Hieman ihmetytti, että aika iso osa ihmisistä kiersi linjastoa väärään suuntaan eli merkittyä ohjausta vastaan. Kaikki saivat varmasti vatsansa täyteen ja osa näytti juovankin koko rahan edestä. Jotenkin tuntuu, että vähäisetkin käytöstavat ovat rapistuneet vuosien varrella.

Ruokailu kesti noin puolitoista tuntia. Kun juomahanojen sulkemisesta tuli ilmoitus, niin osa rynni täyttämään useampaakin lasia. Lounasbuffetissa oli mukavasti valinnan varaa, mutta yhtä laaja ja runsas se ei ollut perinteiseen päivälliskattaukseen verrattuna.

Ruokailun jälkeen kiertelimme vielä laivaa ja muistelimme ”Passi ja Hammasharja” -aikaa. Sehän kuvattiin juuri M/S Cinderellalla 90-luvun loppupuolella. Infoaula, maisemahissi ja Admiral Hornblower’s Pub olivat mielestämme vanhoilla paikoilla. Myös entisen diskon tilalla lienee ollut jonkinlainen bilepaikka. Toisaalta Étage artistilavoineen vaikutti pienemmältä ja yläkerran parvi vain puolikkaalta entisestä.

Kongressikannella oli alkoholivapaa Adventure Island -lastenmaailma. On luultavasti koko kesän. Siellä oli paljon ajanvietettä lapsille kuten vaikkapa pelihuone ja urheiluhuone.

Piknik-risteily on hyvä vaihtoehto merenrannalla makoiluun. Kannella on yhtä viileää kuin rannallakin ja jos kuitenkin tulee liian kuuma, voi aina mennä vilvoittelemaan sisätiloihin jossa ilmastointi pitää lämpötilan mukavana.

Me olimme risteilyllä kiinnostuneena siitä miten laiva on muuttunut vuosituhannen vaihteesta. Yleistiloiltaan yllättävän vähän. Toki aulat ja muut yleiset tilat olivat siistejä ja WC:t on uusittu. Aika helppo oli “vanhastaan” liikkua laivassa. Emme kuitenkaan tutustuneet hyttien modauksiin. Ehkä teemme joskus risteilyn Tukholmaan ja tutustumme hytteihinkin.

Viking Line tarjoaa reittiliikennettä Helsinki – Talinna välille näin kesäisin myös Cinderella ja Gabriellalla. Itse valitsisin XPRSin reitille tälle välille. Ihan ajan säästämiseksi. Toki jos laivalla olo on se pääasia, niin hitaammat vaihtoehdot ovat hyviä.