Torstain markkinat Nea Horassa

Heti aamusta suuntasimme kävellen Nea Horan torstain markkinoille Meletiou Pigan varrelle. Monille turisteille ne ovat ensimmäiset ja ainoat markkinat Hanian alueella. Kauppahalli on vielä remontissa, lauantain markkinoille sataman itäreunalle ei oikein ehdi, kun monet matkustavat juuri viikonloppuna. Maanantain ja keskiviikon markkinat taas ovat turistien kannalta hankalassa paikassa löytää melkein keskellä kaupunkia.

Myynti alkaa varhain aamulla ja kestää noin kello kahteen. Heti aamusta eivät ehkä kaikki vaate-, laukku- ja rihkamakauppiaat ole vielä ehtineet paikalle. Toisaalta juuri tuoreet, herkulliset auringossa kypsyneet vihannekset ja muut elintarvikkeet ovat markkinoiden tärkein anti.

Palasimme takaisin hotellille kalakaupan ohi auton hakuun. Tällä erää ei tarjonta huokutellut meitä ostoksille. Jotenkin näytti, että jäämurskaa oli liian vähän näille lähes 30 asteen lämpötiloille.

Suuntasimme kohti Hanian Chalepaa. Siellä on Kreetan toiseksi tärkein arkeologinen museo, Hanian arkeologinen museo. Chalepaan pääsee myös suoraan linja-autolla nro 11 Nea Horasta. Linja-autolla tullessa pysäkin nimi on ΑΡΧΑΙΟΛΟΓΙΚΟ ΜΟΥΣΕΙΟ. Autolla tulijoille on museon pihalla melko iso pysäköintialue, jossa käydessämme oli hyvin tilaa.

Museon perusnäyttely on erittäin hyvä ja laaja. Se on sijoitettu kolmeen pohjakerroksen galleriaan. Niissä on esillä Hanian alueen arkeologisia aarteita ensimmäisistä ihmistoiminnan jäljistä aina 300-luvulle asti. Pohjakerroksessa on myös lippujen myynti ja erillinen museomyymälä.

Yläkerran galleriassa on esillä osa Konstantinos, Marika ja Kyriakos Mitsotakisin yksityiskokoelmasta. Siellä on myös erittäin hyvä kahvila, jonka parvekkeelta on loistava näkymä merelle ja Hanian rannikolle. Suosittelen.

Kahvilasta ostimme frapet, kuinkas muuten ja paikallisen “lätyn”, Skafianopitan. Siinä oli lettusen sisään leivottu paikallista juustoa ja päälle valutettu reippaasti hunajaa. Kiitos Päiville herkun nimitiedosta. Ajatuksena oli frapen kanssa oli nauttia baklavat, mutta niitä ei tällä kertaa ollut saatavana.

Museosta jatkoimme Stavrosin rannalle. Olemme käyneet siellä lähes joka vuosi tällä vuosituhannella ja nähneet sen muuttuvan todella paljon alkuajoista. Ensimmäisellä käyntikerralla oli lähes autiolla rannalla yksi pieni nuoren saksalaisen parin pitämä kesäkahvila. Nykyään alueelta löytyy jos jonkinlaista tavernaa, pienvenesatama ja rannalla aurinkopedit varjoineen. Ja autoja niin paljon ettei sekaan tunnu mahtuvan. Toisaalta ei se välttämättä ole paha, jos palveluita tulee lisää.

Stavrosista suuntasimme Pyhän Kolminaisuuden luostarille. Luostarissa myydään erittäin laadukkaita viinejä, yrttejä, palkittuja oliiviöljyjä ja vaikkapa erilaisia saippuoita. Lisäksi oli museo, jossa näytteillä erilaisia luostarissa käytettyjä esineitä. Suosittelen käymään. Nykyisin aika moni yritys järjestää sinne retkiä. Tarjolla on myös viinimaistiaisia. Jos vielä innostuu hieman patikoinnista kannattaa jatkaa Katholikon luostariin ja siellä ainakin luolakirkkoon asti. Me emme 30 asteen lämmössä sinne menneet. Vanhastaan on kokemusta nousta luolalta elokuun lämmössä.

Luostarista palasimme tapahtumarikkaan päivän päätteeksi Nea Horaan, jossa nautimme varhaisen päivällisen Me nu & Krasissa. Minä kanafileet ja kumppani kreikkalaisen salaatin. Seuraavan päivän lähtisimme iltakoneella kohti kotimaata. Sitä ennen ehdimme vielä ajella Kreetalla. Siitä enemmän seuraavassa postauksessa

Voit jättää viestiä kirjoittajalle sivun alareunan lomakkeella!