Muutosten tuulet puhaltavat

Tiedättehän tunteen, kun päivät kuluvat kuukaudesta toiseen lähes samanlaisena. Arkirutiineja katkaisevat perhejuhlat, muutamat muut juhlat ja lomat. Muutoksen tuulet voivat kuitenkin yllättää hyvinkin nopeasti. Kirjoitan tässä lyhyesti oman viimeaikaisen kokemukseni.

Muutto on aina kriisi. Ainakin se aiheuttaa stressiä. Nuorin lapsista muutti omilleen. Hän aloitti opiskelijaelämän. Viimeisen jälkikasvun jättäessä meidät asuntomme jäi turhan isoksi. Siispä päätimme vaihtaa pienempään. Isohko kaksio riittää hyvin jatkossa. Vanhastakin piti päästä eroon. Mukavasti stressikuormaa oli tarjolla.

Kesäkuussa lupasin lähteä Kyprokselle töihin syyskuun alussa. Sielläkin olisi asunnon etsintä edessä. Onneksi sain siirrettyä lähtöä reippaalla kuukaudella etteivät kaksi muutoista jäisi muiden harteille. Stressipisteitä pari lisää siitäkin.

Miten sattuikaan kolme muuttoa lähes kuukauden sisällä

Kolmen samanaikaisen muuton tilanne sai oikeastaan alkunsa siitä, että yritin hakea töitä. Lähinnä ajan kuluksi, sillä peukaloiden pyörittely eläkkeellä ei tunnu mukavalta. Ylimääräinen rahakin kelpaa. Suomesta ei paikkaa lähes seitsemänkymppiselle löytynyt. Ei edes kutsuttu haastatteluun. Kerran tuli nettikysely ”Mitä piditte hakuprosessistamme?” vaikka olin täyttänyt vain nettihakemuksen ja lähettänyt liitteenä CV:n. Kyprokselta paikka löytyi. Se ei sinällään vielä suurempia muuttopaineita aiheuttanut. Olinhan ollut aiemmin töissä ulkomailla ja tiedän pääpiirteittäin miten asiat sujuvat. Muutto mahtuu matkalaukkuun. Ongelma on kaikkien muiden tavaroiden läpikäynti ja pakkaaminen kahteen eri muuttoon samaan aikaan.

Etukäteen oli tiedossa, että lapsikin haluaa omilleen. Hän hakikin edullista yksiötä Helsingistä. Julkisuudessa oli paljon esillä opiskelijoiden vaikea asuntotilanne varsinkin Helsingissä. Yleishyödyllisten edullisten opiskelija-asuntojen vuokraajien kuten HOASin mukaan Helsingissä vanhempien luona asuvalla oli odotettavissa kuudesta kuukaudesta jopa kahteen vuoteen ennen asunnon tarjoamista. Todellisuudessa meni noin kaksi viikkoa. Heti kun asunnon saanti varmistui, päätimme leikata kuluja ja muuttaa itsekin pienempään. Ja sitten oli tuo Kyproksen keikka.

Emme halunneet muuttaa pois Helsingistä. Omistuasuntokaan ei kiinnosta nykyisten trendien valossa, joten aloimme etsiä asumisoikeusasuntoa. Olimme varautuneet vuosi sitten hakemalla numeron ARA:lta heti kun se oli mahdollista. Sopivia asuntoja oli tarjolla, mutta ilmeisesti pienempiä numeroita oli niin paljon liikkeellä ettei meille tarjottu kuin muutamaa vuoden sisällä remontoitavista kiinteistöstä. Kuka vastaanottaa asunnon, jos tietää joutuvansa “evakkoon” muutaman kuukauden kuluttua?

Vuokralle?

Loppujen lopuksi kävi niin että asumisoikeusasuntojen näytöt, päätökset ja sopimukset menisivät Kyprokselle muuton jälkeiselle ajalle. Jostain syystä vapaiden ja vapautuvien asumisoikeusasuntojen myyntiprosessi on todella hidas. Niinpä päätimme ottaa vuokra-asunnon. Vuokraus onnistuu näppärästi suoraan netistä. Vapaita ja sopivia kaksioita oli ihan kohtuullisesti tarjolla.

Löysimmekin sopivan isohkon kaksion. Asumiskulutkin jäävät alle saman kokoisten asumisoikeusasuntojen. Se oli hieman yllättävää. Säästyipä sekin muutama kymppitonni, joka olisi mennyt aso-maksuun. Lisäksi vuokra-asunnosta pääse kuukaudessa eroon. Ei tarvitse odotella kolmea kuukautta aso-maksun palautusta. Sen verran vinkiksi, ettei kulutajasuojalain etämyynnin kahden viikon peruutusoikeutta sovelleta etävuokraukseen.

Ensimmäinen muutto käynnistyi syyskuun ensimmäisenä arkipäivänä ja toinen 13. syyskuuta. Lopulta kolmas eli Kyprokselle lähtö syys-lokakuun vaihteessa. Tämä on tilanne tätä kirjoittaessa syyskuun toiseksi viimeisllä viikolla. Libanonin tilanne hieman jännittää vuokrauksen suhteen. Beirutista lienee lähdössä diplomaatit evakkoon Nikosia – Larnaka – Limassol aluelle.