Eräänä kesänä Rodoksella
Rodos kuuluu Egeanmeren Dodekanesian saariin. Sen pinta-ala on 1401 km2 ja korkein kohta on Attávyros -vuoren huippu 1215 metriä merenpinnasta. Rodoksella asuu vakituisesti noin 120 000 ihmistä, joista puolet Rodoksen kaupungissa. Kaupungista kertominen jää hieman vähemmälle, sillä moni on jo viettänyt lomaansa Rodoksen kaupungissa tai sen rannoilla.
Eräänä kesänä kävimme Rodoksen saarella. Edellisen kerran olimme yhdeksän vuotta aiemmin olleet pääsiäisenä Rodoksen kaupungissa ja nyt ajatttelimme olla juhannuksen hieman kauempana kaupungin keskustasta. Tutustuimme hieman muuhunkin kuin vain Rodoksen kaupunkiin, Suurmestarin palatsiin ja perhosten laaksoon.
Hotelli Alexandria
Kuvaa klikkaamalla se aukeaa isommaksi.
Tällä kerralla majoittauduimme Ixiassa sijaitsevaan Alexandria hotelliin Rodoksen kaupungin länsipuolelle. Huoneistomme oli toisessa kerroksessa. Sisälle kulku oli ulkoterassin kautta, josta oli näkymä altaalle. Parvekkeemme oli vastakkaisella suunnalla ja näköala saaren sisäosiin päin. Hyvin erotti Rodoksen keskussairaalan, joka oli hotellista kahden kilometrin päässä kukkulalla. Hotellista oli matkaa pikkukiviselle Ialyssóksen rannalle noin 250 metriä.
Ialyssoksen ranta
Kuvaa klikkaamalla se aukeaa isommaksi.
Rannan pikkukivisyys tuntui jalkapohjissa. Ei niinkään kivien muodon takia vaan siksi, että päivällä kivet olivat tulikuuma. Rannan aallokko oli aika rauhallinen. Kirkkaalla ilmalla näkyy Symin saari ja Turkin puolelta Taşlıca ja sieltä Cynoseman niemi. Toiseen suuntaan hyvästä paikasta näkyi myös Rodoksen kaupunkia.
KIA Picanto
Tutkimusmatkoja varten vuokrasimme Kia Picanton viikoksi. Hintaa kertyi 118€ täysvakuutuksella ilman omavastuuta. Pieni auto on oiva peli kun kierretään saaren kyliä. Sama ohje myös muille Kreikan kohteille. Pikkuautolla pysäköinti kylissä ja kaupungeissa on helppoa ja vuoristossakin on vastaan tulevaa liikennettä helpompi väistää.
Lindos
Lindoksen kylään saavutaan kreikkalaisen kirjailijan ja poliitikon Ioannis Zigdisen rintakuvan ohi. Patsaassa kiinnitin huomiota pronssista kiiltävään nenään. Onko paikallisilla tapana hieroa sitä jollain? Muilta osin rintakuva on patinoitunut kauniisti.
Lindoksen ”pääkatu” on aika kapea. Siellä tarjotaan myös aaseja kulkupeleiksi niille jotka eivät jaksa kiivetä linnoitukseen omin jaloin. Meitä ennen oli alueelle tullut muutama turistibussillinen, joten aaseja ei ollut enää tarjolla. Emme tosin niitä kaivanneetkaan.
Lindoksen linnoitukselle on kohtuu pitkä nousu. Ei mikään koitos normaalikuntoiselle kunhan muistaa ostaa juotavaa kylästä. Itse kyläkin on vierailun arvoinen, vaikka ainakin turistikaudella parkkipaikkaa on todella hankala löytää. Kannattaa olla ajoissa paikalla. Kylän ”keskus” on Pyhän Neitsyen kirkko, jonka kellotornia ei voi olla huomaamatta. Lindoksen kylä on siitä mainio paikka, että siellä ei ole katujen nimiä. Ei ainakaan näkyvillä. Eksyminen on siten aika helppoa. Kunnes näkee kellotornin.
Tsambikan ranta
Kuvaa klikkaamalla se aukeaa isommaksi.
Lindoksesta poistuimme Rodoksen etelärantaa pitkin ja pistäydyimme Tsambika Beachilla uimassa. Toki Lindoksellakin on ranta, mutta se on pikkukivinen ja ruuhkainen. Siellä on myös monta hotellia rannan ympäristössä. Tsambika on hienoa hiekkaa ja hieman syrjemmässä. Siellä oli hyvin tilaa, ainakin silloin kun me siellä kävimme. Eikä hotelleja lähellä rantaa. Uinti virkisti mukavasti kuumaa päivää.
Filerimos
Filerimos on sekä kukkula että luostari lähellä Ialyssosta. Paikalla on todella upea puisto ja monta nähtävyyttä. Varsinkin ristiltä on todella upeat näköalat. Jälleen suuri suositus. Pysäköintipaikalta ristille on matkaa noin 350 metriä.
Kuvaa klikkaamalla se aukeaa isommaksi.
Kävelymatka on lähes suora ja puiden reunustamaa, hyvälaatuista kävelytietä pitkin. Araknofobiasta kärsiville pieni varoitus: Ainakin meidän käydessä paikalla roikkui puista näkymättömän langan varassa 1,5 cm kokoisia hämähäkkejä.
Kameiros
Rodoksella on paljon hyvinkin vanhaa historiaa ja siihen liittyviä raunioita. Me päätimme käydä Kameirosissa. Kahdestakin syystä. Siellä on varmuudella ollut asutusta jo 1500 eaa. Joten paikka on vallan mainio meikäläiselle vanhoja asioista ihmettelevälle. Lisäksi alue on laaja, mutta siellä on hyvin helppo kulkea. Kameiros on myös mainittu Homeroksen Iliaassa yhtenä kaupungeista jotka lähettivät sotilaita Troijan sotaan. Varhaisimmat löydöt alueelta ovat 900-850 eaa ja pääosa rakennuksista on vuoden 226 eaa järistyksen jälkeiseltä ajalta. Alueella saa rauhassa tutkia raunioita sillä turisteja ei juurikaan ole joten ei tarvitse kärsiä ruuhkista.
Raunioit ovat myös hyvin esillä. Jonkin verran puusto myös suojaa kovilla helteillä, vaikka paikka on avoin kuten lähes kaikki kaivaukset Kreikassa. Lisäksi rakenteita on paljon paremmin nähtävillä kuin vaikkapa Kreetan Faistoksessa. Eikä rakennetta ole pilattu ennallistamalla mielikuvituksen avulla kuten Knossoksessa.
Rodoksesta
Rodoksesta voisi kertoa paljon enemmän ja myös matkastamme. Kuitenkin rannoista, Rodoksen kaupungista, perhostenlaaksosta ja monesta muusta kohteesta on kirjoitettu blogeissa paljon. Samoin kuin turistina saarelle matkustamisesta. Olimme matkalla ennen koronaa, joten sen vaikutus ei turistivirroissa näkynyt.
Rodos onkin meiltä vielä käymättä ja niin itse asiassa Kreikka ylipäätään. Tänä kesänä mietittiin Balkanin matkalla koukkausta sinne, mutta päätettiin jättää väliin – pitää joskus tehdä oma matkansa.
Hei, Kiitos kommentistasi. Kannattaa käydä Kreikassa ja miksei Rodoksellakin. Kyllä maa on suomalaisten ykköskohteena maineensa ansainnut. Kreikassa riittää saaria ja katsottavaa jokaiseen makuun.