Suomen merimuseo

Kohteiden esittelyssä on tällä kertaa Suomen merimuseo Merikeskus Vellamossa Kotkassa. Museo kuuluu liikenteeseen ja viestintään erikoistuneisiin Trafiikkimuseoihin. Muut samaan verkostoon kuuluvat museot ovat Forum Marinum (Turku), Mediamuseo Rupriikki (Tampere), Postimuseo (Tampere), Mobilia (Kangasala), Radio- ja tv-museo (Lahti), Suomen Ilmailumuseo (Vantaa), Suomen Rautatiemuseo (Hyvinkää) ja Tekniikan museo (Helsinki).

Suomen kansallismuseoihin kuuluvan Suomen merimuseon tehtävänä on tallentaa ja välittää tietoa maamme merenkulun historiasta. Sen päänäyttely on Pohjantähti, Etelänristi, joka esittelee merenkulun historiaa teemoittain. Näyttely kertoo kuinka riippuvainen nykyinen elämäntapamme on merenkulusta.

Saapuminen Merikeskus Vellamoon

Merikeskus Vellamon edessä on hyvin pysäköintipaikkoja. Julkisilla saapuville on Kotkan rautatie- ja linja-autoasemilta kävelymatkaa noin 1,5 kilometriä. Tietääkseni välille ei ole tarjolla julkista liikennettä. Lahdesta O-junalla pääsee kuitenkin Kotkan satamaan, jolloin kävelymatka lyhenee 450 metriin.

Museoon saavutaan ala-aulaan. Heti oikealla on oleskelutila Ruuma. Siellä järjestetään pienimuotoisia taidenäyttelyitä ja tapahtumia. Siellä sijaitsee myös merimuseon kirjasto- ja arkistopalvelut. Ne toimivat ajanvarauksella, eikä kirjastosta voi lainata teoksia. Ruuma on auki museon aukioloaikoina ja sinne on vapaapääsy.

Portaiden yläpäässä on Merimuseon lipunmyynti, info, museokauppa Plootu sekä ravintola Laakonki. Vellamon seminaarisali, opetustilat ja auditorio ovat myös yläkerroksessa. Museo on esteetön. Ala-aulasta pääsee ylös myös hissillä. Infon vasemmalta puolelta on kulku museoihin.

Näyttelyihin kulku on yläkerrasta. Käytävältä on hyvä näköala vasemmalle alas venehalliin. Oikealla puolella on Kymenlakson museo. Käytävää jatkaessa nähtävillä on muutama kellukkeilla varustettu lentokone, joita on käytetty tarkkailu- ja huoltokäytössä. Käytävällä eteenpäin mennessä on vasemmalla päänäyttely. Kulkusillan päässä on muuttuvat näyttelyt. Tällä kertaa tila oli tyhjä. Alkuvuodesta 2025 sinne rakennetaan Rohkeus, rakkaus, vapaus! -Muumiseikkailu.

Kymenlaakson museo

Käytävällä ensimmäisenä on Kymenlaakson museo. Se tarjoaa historiaa Kymenlaakson elämästä ja teollisuudesta alueella. Omasta mielestäni olisi voinut enemmän esittää historiaa myös Ruotsin ja Venäjän vallan ajoilta ja valtaa pitävien vaikutuksista alueen elämään. Toki museossa useasti vierailevilla paikallisten koulujen oppilailla on varmasti mielenkiintoista nähdä kuinka äidit, isät ja isovanhemmat elivät oman lapsuutensa.

Pohjantähti, Etelänristi

Suomen merimuseon päänäyttely on Pohjantähti, Etelänristi. Näyttely esittelee merenkulun historiaa teemoittain. Se kertoo kuinka riippuvainen nykyinen elämäntapamme on merenkulusta. Näyttelyssä on yli tuhat esinettä.

Näyttely on laaja ja varsinkin hylkylöydöt kertovat tarinaa menneiden aikojen merenkulusta ja rannikkokaupunkien elämästä. Artikkelikuvassa on vuonna 1899 valmistetun S/S Arcturuksen 7,5 metrin pienoismalli. Näyttelyyn on myös rekonstruoitu Finjetin B-luokan sisähytti muistoksi niille, jotka ovat matkanneet Helsingistä Travemundeen.

Venehalli

Yläkerrasta siirrytään alakertaan venehalliin joko portaita pitkin tai hissillä. Hallissa on Merivartiomuseo, jonka suurimpana vetonaulana on Vartiomoottorivene 11 eli lyhyemmin VMV 11. Ja olihan näytillä joka kelin ajoneuvo Amfibio 3000 KR-124. Se oli käytössä Bågaskärin merivartioasemalla vuodesta1984 lähtien. Merivartiomuseo on toteutettu yhdessä rajavartiolaitoksen kanssa. Näyttelyyn voi tutustua 8.12.2024 asti. Uudistettu näyttely avataan huhtikuussa 2025, jolloin vietetään merivartioinnin 95-vuotisjuhlavuotta.

Venehallissa on suomalaista venehistoriaa. Keskeisellä paikalla oli 49eR -luokan purjevene, jolla Thomas Johanson ja Jyrki Järvi voittivat kultaa Sydneyn olympialaisissa vuonna 2000. Vanhempaa olympiahistoriaa edustivat pieni jolla vuodelta 1928 ja katosta roikkuva Australian soutukahdeksikko vuoden 1952 Helsingin kisoista.

Muita mainitsemisen arvoisia veneitä oli kaunis Saaristoristeilijä Colibri VI vuodelta 1922, Kultaranta II ja Tove Janssonin Victoria-vene. Takaseinällä oli hieno kokoelma perämoottoreita. Sivustalla oli vielä taulu, josta voi opiskella merkkilippuja.

Kohtalona Ruotsinsalmi

Toisena pysyvänä näytelynä on Kohtalona Ruotsinsalmi. Ruotsi ja Venäjä kävivät 1700- 1809 kolme merkittävää sotaa. 1788-1790 oli valtasuhteiden käännekohta ja Ruotsi joutui luovuttamaan Itämeren herruuden Venäjän kaksipäiselle kotkalle. Taisteluiden painopiste pysyi saaristossa ja merellä. Ruotsinsalmen ensimmäinen meritaistelu elokuussa 1789 päättyi Venäjän voittoon. Ruotsinsalmen toinen meritaistelu seuraavan vuoden heinäkuussa toi puolestaan ruotsalaisille voiton ja rauha solmittiin elokuussa Värälässä.

Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttely kertoo nykyisen Kotkan edustalla käydyn Itämeren merkittävimmän meritaistelun ja sen jälkeen rakennetun linnoitetun kaupungin tarinat. 1790- luvun ihmiskohtalot heräävät eloon kertomuksissa laivoista, hylyistä ja merenpohjaan vaipuneista sotilaista. Näyttely on erittäin mielenkiintoinen ja toteutettu hyvin. Kohtalona Ruotsinsalmi kuvaa hyvin minkälaista oli ja on elää kahden keskenään kinastelevan suurvallan rajalla. Kannattaa ehdottomasti käydä.

Ulkotilat ja laivat ovat auki vain kesäkaudelle, joten osa merimuseosta jäi kokematta. Yleisesti oli näyttelyt erinomaisesti jäsenelty. Museokortin käyttäjät valitsivat Suomen merimuseon museokortin erikoispalkinnon saajaksi 23. toukokuuta 2024.

Suomen merimuseo on auki talvikaudella keskiviikkoisin 10-20 ja tiistaina, torstaina, perjantaina, lauantaina ja sunnuntaina 10-17. Kesäkaudella keskiviikkoisin 10-20 ja muina päivinä, myös maanantaisin 10-18. Lippujen hinnat ja mahdolliset aukiolomuutokset löydät kansallismuseon sivuilta. Museolaivoihin kesäkaudella on erillinen pääsymaksu. Tätä kirjoittaessa on keskiviikkoisin kaikilla vapaa pääsy kello 17 alkaen. Vellamossa käyvät Museokortti ja Kaikukortti.