Salon elektroniikkamuseo
Salossa oli toinenkin itseäni kiinnostava museo taidemuseon lisäksi: Salon elektroniikkamuseo! Se on kivenheiton päässä taidemuseosta. Itsekin Nokialla viime vuosituhannella töitä tehneenä oli mukava käydä katsomassa mistä Nokian puhelimet ovat lähtöisin.

Vuonna 1979 Nokia ja autoradiopuhelimen kehittänyt Salora perustivat yhteisen radiopuhelinyhtiö Mobiran. Mobira-nimi tuli sanoista mobile ja radiotelephone. Nokian pääjohtajaksi oli vuonna 1977 nimitetty Kari Kairamo, jonka johdolla yhtiö alkoi kehittää NMT-tekniikkaa. Juuri Kairamon ja Kalle Isokallion aikana olin töissä Nokia informaatiotekniikassa. Ensimmäisen NMT-puhelimensa Mobira julkaisi 1982. Saloran ja ruotsalaisen Luxorin Nokia osti 1984. Nokia-Mobiraksi Mobiran nimi muutettiin vuonna 1984 ja vuonna 1989 nimeksi vaihtui Nokia Mobile Phones.


Elektroniikkamuseossa intensiteetti oli aivan erilainen kuin Salon taidemuseossa. Museo oli teollisuusalueella ja -hallissa. En edes noteeranut hallin ovea numero 3 ohi ajaessani. Oletin, että museon sisäänkäynti olisi ollut jonkin verran näyttävämpi.
Heti sisälle astuttuani näkyi vanhaa elektroniikkaa runsaasti! Museotilassa oli laitteita lattiasta kattoon. Aika monessa tekniikkaa esittelevässä museossa on samanlainen tunnelma eli tavaraa on enemmän kuin tarvisikaan. Toisaalta oli mukava bongata itselläni aikanaan olleita tuotteita. Kelpaan siis itsekin jo museoon.









Oli mukava nähdä informaatiotekniikkaa kideradiosta ja ARPista (analoginen AutoRadioPuhelin) Lumian viimeisimpiin malleihin. Vanhoja televisioita ja radioita oli varmaan satoja hyllymetrejä. Näytteillä oli itsellänikin ollut kotitietokone vuodelta 1984: Spectravideon SVI-728 MSX. Maksoi aikanaan 2780 markkaa Teknopiste Oy.ssä. Olin kyllästynyt Commadoren poke-peek ohjelmointiin ja laajempi basic tuntui mukavammalta.


Esillä oli myös pätkä tuotantolinjaa. Kivasti herätti muistot ja samalla tuli mieleen, ettei se teollisuudessa työssä olo ehkä ollutkaan aivan niin mukavaa kuin muistin. Vaikkakin jo minun aikanani oli työnkiertoa eli pääsi hieman vaihtamaan tehtäviä.






Näytteillä oli paljon lapsuus- ja nuoruusaikojen helmiä. Vanhoja putkitelevisioita, puhelimia, mummolan seinäpuhelimia ja putkiradioita. Ainakin tunsin oloni haikeaksi. Kyllä ennen vanhaan kaikki oli paremmin. Tai ainakin toimi yksinkertaisemmin. Tänään (7.1.2026) luin Helsingin sanomista, että Yleltä on tulossa TV-sarja nimeltä ”Olipa kerran televisio”. Varmasti oivaa viihdettä ja upea kattaus kaikille suomalaisesta tv-historiasta kiinnostuneille.

Löytyykö vitriinistä vanha puhelimesi? Kerro siitä sivun alareunan komenttikentässä.
Discover more from Matkalla maailmalla
Subscribe to get the latest posts sent to your email.
Tavaraa todella näyttää olevan valtavasti. Ainakin valtaosa näytti olevan varsin vanhoja, mutta oliko myös tuoreempaa tavaraa? Selvisikö, mistä ne olivat peräisin?
Jostain syystä teknisissä museoissa on usein paljon tavaraa. Suurin osa Salon elektroniikkamuseon esineistä on saatu lahjoituksina. ”Virallisesti” esineitä on n. 11000. Suurimmat kokonaisuudet ovat vuonna 1999 ostettu Mellilän radio- ja puhelinmuseon kokoelma sekä vuosina 2000–2001 Nokia Display Productsilta ja 2000–2010-luvuilla Nokian eri puhelinyksiköistä saadut lahjoitukset.