Rodos

Rodos kuuluu Egeanmeren Dodekanesian saariin. Sen pinta-ala on 1401 km2 ja korkein kohta Attávyros -vuoren huippu 1215m merenpinnasta. Rodoksella asuu vakituisest noin 120 000 ihmistä, joista puolet Rodoksen kaupungissa. Moni pitää Rodosta yhtenä Kreikan kauneimmista saarista. Se tarjoaa monipuolista nähtävää ja koettavaa lähes kaikille.

Historian huumaa

Rodos on historian harrastajalle unelmasaari. Ensimmäiset asukkaan saapuivat Vähä-Aasiasta, mutta kukaan ei tiedä keitä he olivat. Pronssikaudella 2500–1500 eaa saapui saarelle kaarialaisia ja foinikialaisia.

Doorilaiset saapuivat saarelle noin 1100 eaa ja perustivat mm. Kameiroksen, Ialyssoksen ja Lindoksen kaupungit. Näistä ainakin Kameiros osallistui Troijan sotaan. Mahdollisesti myös molemmat muut. Rodoksen kaupunki on perustettu 400 -luvulla eaa. Sen jälkeen saarta hallitsivat roomalaiset ja bysanttilaiset ennen johanniittoja.

Johanniittain ritarikunta saapui saarelle 1300-luvulla. Lopulta osamaanit valloittivat heiltä Rodoksen vuonna 1522 ja ajoivat Johanniitat Maltalle. Vuodesta 1912 alkaen ovat saaren hallinnasta vastanneet ensin italialiset ja sitten saksalaiset joilta Iso-Britannia vei hallinnan toisen maailmansodan loppupuolella. Lopulta saari liitettiin Kreikkaan 1947.

Parhaat rannat

Rodos tunnetaan upeista rannoistaan. Monilla rannoilla hieno hiekka ja kristallin kirkas vesi kohtaavat. Näistä tunnetuimmat ovat Faliraki ja Tsambika. Hyviä rantoja löytyy myös Ialyssoksesta ja Lindoksesta. Toki myös Ellin ranta ja Tuulinen ranta Rodoksen kaupungissa ovat monille tuttuja.

Luonto

Rodoksella kasvaa yli 1100 eri kasvilajia. Kotoperäisiä lajeja on yllättävän paljon verrattuna siihen, että saari on hyvin lähellä Turkin rannikkoa. Saarella kasvaa mm. 79 orkidealajia.

Aikoinaan Delfoin oraakkeli neuvoi istuttamaan saarelle peuroja käärmeitä karkoittamaan. Niitä peuroja ei enää ole, mutta italialaiset istuttivat 1920-1930 luvuilla kuusipeuroja saarelle. Peuroista huolimatta saarella on viellä käärmeitä. Rodoksella on ainoana Kreikassa matoliskoja.

Maininnan arvoisia myös puistot kuten Rodini, Mt Filerimos ja tekojärvialue Epta piqes. Kesäisin Petaloúdeksen perhoslaaksossa voi nähdä satoja tuhansia Vasamasiilikkäitä. Näistä varsinkin Rodoksen kaupungissa sijaitsevassa Rodinissa kannattaa käydä. Mikäli aikoo vaellella luonnossa, kannatta muistaa ottaa mukaan riittävästi nestettä. Puistoissa on varsin huonosti saatavilla juomista.

Lopuksi

Rodoksen saari tarjoaa monipuolisia kokemuksia lomalle. Olitpa sitten historian ystävä, rannalla rentoutuja tai luonnon ystävä, Rodos ei petä odotuksiasi. Rodos on kreikkalaisen mytologian mukaan aurinkojumala Helioksen saari. Aurinkoa onkin saarella tarjolla keskimäärin 300 päivänä vuodessa.