Kesäkaupunki Tammisaari

Kävimme tutustumassa Tammisaaren vanhaan keskustaan Raaseporin rauniolinna -matkallamme. Tammisaaresta tuli vuonna 1528 Raaseporin läänin hallinnollinen keskus kun Raaseporin linna menetti merkityksensä. Kuningas Kustaa Vaasa antoi Tammisaarelle kaupunkioikeudet vuonna 1546. Kaupungin sijaintipaikka oli tunnettu jo pitkään satamana ja kalastuspaikkana, ja ajatus kaupungin perustamisesta oli itänyt pitkään. Alueen halki kulki myös vanha vesireitti syvälle Etelä-Hämeeseen saakka. Tammisaaren kaupunki lakkautettiin vuoden 2009 alussa ja sen tilalle perustettiin yhdessä Karjaan kaupungin ja Pohjan kunnan kanssa Raaseporin kaupunki. Tammisaaren keskustaajama on Raaseporin suurin taajama ja hallinnollinen keskus.

Tammisaaren keskustakaava sai nykyisen muotonsa vuonna 1821 kaupunkia tuhonneen tulipalon jälkeen. Keskustan nähtävyyksistä ovat tärkeitä Barckens Udde eli Tammisaaren vanhin kaupunginosa ja Tammisaaren kirkko. Sen rakennuskanta koostuu pelkästään 1700- ja 1800-luvun rakennuksista, ja on suojeltu ja rauhoitettu uusilta rakennuksilta.

Chappe

Meitä kiinnosti vanhan keskustan lisäksi muutama taidegalleria. Ensiksi kävimme Chappessa. Se sijaitsee Kaivokadulla heti Kustaa Vaasankadun risteyksessä. Chappe – Taiteen talo avattiin huhtikuussa 2023. Mikäli haluaa etukäteen tutustua katunäkymään niin rakennus ei vielä näy Google Mapsin katukuvissa. Monissa blogeissa ja muissa yhteyksissä olin kuullut, että galleria on rakennuksena upea ja istuu hyvin maisemaan. No asiasta voidaan olla monta mieltä. Miten muita ympärillä olevia rakennuksia selvästi korkeampi ja massiivinen moderni rakennus istuu kulttuurikortteliin vanhojen museorakennusten yhteyteen? Rakennus olisi selkeästi vaatinut suuremman ja vehreämmän, puistomaisen tilan. Nyt näyttää siltä että Harkonnien avaruusalus on töpsähtänyt keskelle 1950 -luvun pikkukylää. Parempi paikka olisi löytynyt vaikkapa Kipparipuistosta läheltä Etelälahden satamaa.

Albert ja Clara de la Chapellen kokoelmat muodostavat kokoelman perustan. Lisäksi museossa on vaihtuvia näyttelyitä. Näyttelyt olivat kyllä hyviä. Varsinkin Perttu Saksan taide sykähdytti. Ehkä yläkerran maisematauluja oli hieman liikaa. Olkoonkin, että vuosisata sitten kaupungit olivat aika rujoja ja suurin osa asukkaista niihin oli saapunut maaseutumaisista pitäjistä. Alakerrassa myös Albert de la Chapellen barokkiajan hopeakokoelma oli näyttävä.

Raaseporin museo

Samassa korttelissa sijaitsevaan Tammisaaren museo oli kiinni. Onneksi alueella oli avoinna Porvaris -talo ja sen vieressä oleva ulkorakennusrivistö. Kovasti nekin olivat tutun oloisia. Alkaakohan allekirjoittanut kuulua jo itsekin kylämuseoon?

Galleria Elverket

Museokorttelin pihapiirissä Chappen ja Tammisaaren museon rakennusten kanssa on Galleria Elverket. Se on Pro Artibus -säätiön ylläpitämä nykytaiteen näyttelytila. Pro Artibus -säätiö on nykytaiteen asiantuntijaorganisaatio, jolla on myös näyttelytila Sinne Helsingissä. Säätiön mottona on: Taidetta jokaiselle.

Elverketissä on näytteillä tällä hetkellä Christine Candolinin monimateriaalisia installaatioita ja muita teoksia 30 vuoden ajalta. Näyttely ilmentää, miten taiteilija on koko uransa ajan hahmottanut teoksensa mielen ja materian vuoropuheluna. Elverketin edessä oli pop-up kahvion pöytiä ja tuoleja käynnillämme näyttelyssä. Paikalla on ilmeisesti ajoittain kahvikärryt josta saa ostaa virvokkeita.

Vanhaa kaupunkia ja merenrantaa

Museokorttelista jatkoimme kohti rantaa. Matka kulki kaivokatua pitkin Kipparipuistoon. Sieltä jatkoimme Tammisaaren Etelälahden satamaan. Kiersimme satamaa Satulasepänkadulle ja sitä pitkin kohti Tammisaaren kirkkoa. Matkalla oli vanhoja puutaloja. Keskusta vaikutti vanhalta osaltaan hiljaiselta. Raatihuoneen tori oli täynnä autoja, mutta ihmisiä oli liikkeellä todella vähän. Edes meitä turisteja ei ollut kuin nimeksi. Käsittääkseni Tammisaari on kuitenkin suosittu kesäkaupunki.

Olimme olleet jo aamuvarhaisesta liikkeellä, joten aloimme jo kaivata myöhäistä lounasta. Päätimme ettemme jää Tammisaareen syömään vaan lähdemme Mustion linnaan lounaalle. Siitä kerron seuraavassa postauksessa.